Erilaiset ristiriitatilanteet ovat yleisiä stressitekijöitä, joita kohtaamme usein niin työssä kuin yksityiselämässäkin. Ristiriitatilanteissa pyritään yleensä selvittämään, kuka oli oikeassa ja kuka väärässä. Haluamme löytää syyllisen. Tämä ei ole kovin hedelmällinen tapa ratkaista ongelmaa vaan johtaa yleensä ristiriidan syvenemiseen ja hankaloittaa riidan ratkaisemista tai ehkäisee sovun syntymistä.
Miten ristiriitoja sitten pitäisi selvittää?
Menneiden vatvomisen ja syyllisen tai virheiden etsimisen sijaan ristiriitojen selvittelyssä tulisi pyrkiä ymmärryksen lisäämiseen. Hyvä ratkaisu ristiriitatilanteessa voisi olla yhteinen näkemys ja ymmärrys: "Olemme tästä asiasta eri mieltä."
Mikäli ristiriidan selvittelyä halutaan viedä tästä pidemmälle, ymmärryksen lisääntyminen edistää erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen ja kompromissien pohtimista sekä mahdollistaa uusien, ristiriidattomien toimintatapojen löytämisen.
Kuunteleva keskustelu (dialoginen keskustelu) on yksi keino tavoitella ymmärrystä ja ratkaista ristiriitatilanteita. Dialoginen keskustelu voi jopa auttaa ehkäisemään ristiriitoja.
Aito kuuntelu lisää ymmärrystä ja ehkäisee ristiriitoja
Dialoginen keskustelu edellyttää, että osapuolet opettelevat aidosti kuuntelemaan toisiaan. Samalla kuunnellaan myös itseä; mitä ajatuksia ja tunteita toisen puhe itsessä herättää. Dialogin onnistuminen edellyttää, että pystytään luopumaan arvostelijan roolista. Tehtävänä ei ole kritisoida, mitätöidä tai puolustella, vaan olla avoin ja luopua omasta varmuudesta ("tiedän, että olen oikeassa" sijaan "minä ajattelen näin ja sinä näet asian näin"). Ratkaisun löytyminen ei sinänsä ole dialogisen keskustelun päämäärä vaan siinä tavoitellaan parempaa ymmärrystä kokonaistilanteesta ja toisen näkökannoista. Tältä pohjalta ratkaisukin on myöhemmin mahdollista löytää helpommin.
Ratkaisun löytyminen ei sinänsä ole dialogisen keskustelun tavoite vaan siinä tavoitellaan parempaa ymmärrystä kokonaistilanteesta ja toisen näkökannoista.
Mitä on dialoginen, kuunteleva, keskustelu?
Dialogisessa keskustelussa jokainen puhuu vuorollaan. Puhujaa ei keskeytetä vaan jokaista osapuolta kuullaan rauhassa. Kuuntelun lisäksi yritetään ymmärtää toisen kokemusta, tunteita ja näkökantoja. Dialogisella keskustelulla tavoitellaan kahta asiaa: henkilökohtainen voimaantuminen ja ymmärryksen lisääntyminen. Voimaantumisella tarkoitetaan kykyä tunnistaa omia tarpeita, huolia, tunteita, käsityksiä, arvoja ja mielenkiinnonkohteita. Ymmärrys taas tarkoittaa kykyä tunnistaa toisen osapuolen tarpeita, huolia, tunteita, käsityksiä, arvoja ja mielenkiinnonkohteita.
Dialogisella keskustelulla tavoitellaan henkilökohtaista voimaantumista ja ymmärryksen lisääntymistä; eli kykyä tunnistaa omat ja toisen tarpeet, huolet, tunteet, käsitykset, arvot ja mielenkiinnon kohteet.
Kuuntelevan keskustelun ominaispiirteitä ovat:
Yhdessä asetettu lähtökohta keskustelulle (ristiriitatilanne, ongelma, tapahtuma)
Yhteisen ymmärryksen tavoittelu ja saavuttaminen
Tasavertainen ja toista arvostava työskentely
Toisen asemaan asettautuminen
Miten käydä dialoginen, aidosti kuuleva, keskustelu?
Kertokaa vuoron perään omista näkemyksistänne ja kokemuksistanne keskustelun kohteena olevaan tilanteeseen liittyen. Kuvaile tilanne omalta näkökannaltasi ja keskity erityisesti siihen, miten sinä sen koit, käsitit, tulkitsit ja mitä tunteita, ajatuksia, huolia tai toimintayllykkeitä se sinussa herätti. Kun kuuntelet toista, älä keskeytä. Yritä ymmärtää tilannetta kertojan näkökulmasta, kuule ja huomioi hänen reaktionsa ja tunteensa tilanteessa arvostelematta, mitätöimättä tai puolustelematta. Keskustelun aikana pyritään toteamaan koettu mielipaha/ tunne (joka on kokijalleen todellinen) ottamatta kantaa mielipahaa aiheuttaneen teon oikeellisuuteen, vääryyteen tai olemassaoloon. Tunteiden ja reaktioiden toteamisen jälkeen niistä pyritään oppimaan (”Tämä ei toimi”). Mikäli halutaan edetä ratkaisuun, keskustelu ja energia kohdistetaan menneiden sijasta tulevaan.
Käytännön vinkkejä ja esimerkkejä:
Vinkkejä puhujalle:
Kun kuvailet ristiriidan taustalla olevaa asiaa/ tilannetta, pyri kuivailemaan asia konkreettisesti ja tarkasti - ilman tulkintoja – ikään kuin tarkistaisit tapahtumat videonauhalta.
Kun olet kuivaillut tapahtuman, kerro mitä ajatuksia/ tunteita/ tulkintoja/ toimintayllykkeitä se sinussa herätti.
Dialogiseen keskusteluun eivät kuulu sanonnat: ”Sinä et koskaan…” tai ”Kun sinä taas” (videonauhalta ei näe, tapahtuuko asia ensimmäistä vai sadatta kertaa).
Vinkkejä kuuntelijalle:
Älä keskeytä
Pyri kuulemaan ja ymmärtämään, miten puhuja on nähnyt tilanteen, mitä hän on kokenut ja tuntenut.
Voit halutessasi kysyä tarkentavia kysymyksiä, jotka auttavat sinua ymmärtämään. Älä kuitenkaan puolustele, selittele (saat kertoa oman näkemyksesi omalla vuorollasi), arvostele tai mitätöi toista.
Esimerkki kuuntelevasta/ dialogisesta keskustelusta:
Osallistuja 1: ”Eilen, kun sinä heitit sen paperipinon minun pöydälleni ja lähdit puhumatta sanaakaan (konkreettinen kuvaus tapahtumasta), minusta tuntui että olet vihainen minulle ja olen tehnyt jotain väärin (henkilökohtainen kokemus tilanteesta). Mehän sovimme, että haen ne sinulta tänään iltapäivällä ja katson läpi. En vain ehtinyt lopettaa puheluani ajoissa ja hakea papereita (oma kuvaus/näkemys tilanteen taustatekijöistä)”
Huomaa ero edellä kuvaton dialogisen keskustelun ja alla olevan ongelmallisemman kommunikoinnin välillä:
”Miksi sinä taas kävit vihaisena ja puhumattomana nakkaamassa ne paperit minun pöydälle?”
Esimerkissä tehdään tulkinta toisen vihaisuudesta ”kävit vihaisena” sen sijaan, että kerrotaan oma kokemus "minusta tuntui, että olet vihainen minulle”.
Osallistuja 2 kuuntelijana: ”Onpa ikävä, että sinä koit tilanteen noin negatiivisesti”. Tai. ”En tiennytkään, että koit tilanteen noin”. (osoita neutraalisti, että olet kuullut puhujan näkemyksen asiasta). ”Haluatko sanoa vielä muuta tilanteesta?” tai ”Teinkö jotain muuta, mikä sai sinut tuntemaan noin?”
~
Osallistuja 2 puhujana: ”Olin eilen kiireellä lähdössä kampaajalle ja ajattelin, että tuon ne paperit sinulle ennen lähtöäni. Näin, että olet puhelimessa enkä halunnut häiritä.” (tilannekuvaus). ”En edes ymmärtänyt, että tilanteessa oli jotakin väärää ennen kuin kuulin sinua. Ikävä, että koit minun olevan vihainen tai epäilit tehneesi jotain väärin (osoita, että olet kuullut ja ymmärtänyt toisen tunteet). Muistan kyllä, että sovimme sinun hakevan paperit minulta mutta ajattelin tuovani ne samalla kun lähden.”
Osallistuja 1 kuulijana: Hyvä, että asia saatiin puhuttua. Ymmärrän että olit kiireinen etkä halunnut häiritä kesken puheluni.
Onko dialoginen keskustelu sinulle ennestään tuttua vai kuulitko siitä enismmäistä kertaa? Aiotko kokeilla tekniikkaa esim. työssäsi tai parisuhteessasi? Oliko tästä blogi-kirjoituksesta Sinulle hyötyä? Heräsikö kysymyksiä? Jätä halutessasi kommentti.