top of page
Etsi
  • Writer's pictureAnne Juvani

Äitiys -kaunista ja kipeää

Päivitetty: 16. toukok.

Tänään juhlitaan äitejä kauniin kesäisessä säässä. Hyvää äitienpäivää kaikille äideille!





Äitiys on yksi merkityksellisimmistä rooleista, mitä elämässämme saamme. Äitiyteen liittyy suurta rakkautta, iloa, onnea ja ylpeyttä. Aitoa läheisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Äitiys on myös haastavaa ja raastavaa. Raskastakin. Kipeää. Kuluttavaa. Vaikeaa.



Äitiyteen kuuluu kaikenlaisia tunteita.


Joillekin äitiyteen ja äiteihin liittyy elämän kipeimmät haavat: Joku on menettänyt äitinsä liian aikaisin, toinen taas lapsensa ihan liian varhain. Joillakin on äiti, mutta he jäivät vaille äidillisyyttä. Yhdelle äitiys tuntuu olevan loputonta oman vuoron odottamista ja pettymistä, kun haave äitiydestä ei toteudukaan. Joku voi kokea syyllisyyttä siitä, että ei halua lainkaan äidiksi. Liian moni taas syyllisyyttä ja häpeää siitä, että ajattelee olevansa riittämätön äidiksi. Yksi on varmaa. Jokainen äiti tekee parhaansa mahdollisuuksiensa rajoissa. Useimmiten se riittää enemmän kuin hyvin. Mutta aina kuitenkaan ei.





Ovatpa äitiyteen liittyvät tunteesi lämpimiä ja rakkauden täyteisiä tai kaipuun, surun tai kivun sävytteisiä - tai mitä tahansa siltä väliltä - ole tänään tuon tunteen kanssa. Anna tunteen olla, hyväksy se. Ja mikäli mahdollista, suhtaudu siihen myötätuntoisesti.



On ymmärrettävää, että tunnet näin. Sinulla on lupa tuntea näin.



Iloitse täysin rinnoin äitiydestä ja äideistä, jos siihen liittyvät tunteesi ovat positiivisia. Anna ilon ja onnen tuoman hyvän olon levitä koko kehoosi! Äitiys on ihaninta ja kauneinta maailmassa ❤️. Sinulla on lupa nauttia ja iloita siitä, juhlistaa sitä ja olla ylpeä siitä.





On yhtä lailla ymmärrettävää tuntea kipua liittyen äiteihin tai äitiyteen. Tai olla tuntematta yhtään mitään. Mikäli sinun kohdallasi äitiyteen tai äitiisi liittyy kielteisiä tai kipeitä tunteita, totea että näin kohdallani on: "Tämä asia on minulle kipeä ja vaikea".


Toteamisen lisäksi voit suhtautua tähän kipuusi myötätuntoisesti. Voit toivoa, että tilanne olisi toisin. Että sinulla ei olisi tuota kipua tai että kipu olisi lievempi. Voit toivoa näin siitäkin huolimatta, että se ei muuta tosiasioita eikä korjaa mennyttä. Toivomisen lisäksi voit koskettaa itseäsi lohduttavasti esimerkiksi panemalla käden rintakehälle tai silittämällä reittäsi. Voit ajatella miltä tuntuisi, jos joku sinulle tärkeä ihminen lohduttaisi sinua tässä kivussa. Katsoisi sinua ymmärtävästi, lämpimästi ja lohduttavasti. Istuisi vieressäsi hiljaa ja hyväksyen kipusi. Antaen sille aikaa mutta huolehtien ettet jää kivun kanssa yksin.



Anna itsellesi lupa sekä sallia ja tuntea tämä kipu että lupa toivoa ettei tätä kipua olisi. Tunnustele, mitä toive siitä, että asiat olisivat toisin, tekee kivullesi. Kipu voi pehmentyä, pienentyä tai jopa lähes hävitä mutta myös pysyä ennallaan tai kasvaa. Toista itsellesi muutamia kertoja: ”Toivon, että tämä kipu olisi pienempi tai helpompi kantaa. Toivon, että  en joutuisi kohtaamaan tätä kipua.” Tai voit toivoa itsellesi jotain myötätuntoista ja hyvää, mitä tunnet tarvitsevasi tämän kivun kanssa. Voit myös muistuttaa itsellesi, että on monia, joilla on tällainen samanlainen kipu. Voit toivoa jotain hyvää teille kaikille: "Toivon, ettei meillä olisi tätä kokemusta."


Voit lopuksi palata tähän hetkeen ja tunnustella mitkä kehosi osat osuvat alustaasi. Istuinkyhmyt ja reidet ehkä? Jalkapohjasi? Tai koko vartalosi takaosa, mikäli olet makuullaan? Kertaa vielä lopuksi itsellesi, mitä sinulla on tänään ohjelmassa. Viimeiseksi voit vielä reflektoida, miltä tuntui suhtautua myötätuntoisesti kipuusi.



Vaikka äitienpäivään liittyisi sinun kohdallasi syvää, raastavaa kipua, on mahdollista että siihen liittyy myös paljon hyvää. Anna itsellesi lupa, mikäli mahdollista, tuntea näitä molempia tunteita: kipua ja surua mutta myös onnea ja iloa. Kumpikin voi olla yhtä aikaa totta. Elämä ei useinkaan ole joko tai vaan sekä että. Mutta muista, että on myös hyväksyttävää tuntea pelkästään jompaa kumpaa: iloa ja onnea tai kipua ja surua.





Lopuksi toivon, että annat itsellesi luvan viettää tätä äitienpäivää ja tulevia äitienpäiviä juuri sillä tavalla, mikä tuntuu sinulle mahdolliselta ja oikealta.


Hyvää äitienpäivää!


 

Koska äitiyteen edelleen liitetään paljon ennakko-oletuksia ja odotuksia, on tärkeää normalisoida myös äitiyden kipeämpiä puolia. Siksi näin tärkeänä kirjoittaa tämän blogitekstin.



Mikäli olet kamppaillut ja kipuillut oman äitiytesi ja riittämättömyyden kanssa ja kaipaat vertaistukea tai samaistumispintaa, haluan jakaa sinulle lääkäri kollegani Sannamarin kirjoituksen omasta synnytyksen jälkeisestä masennuksestaan. Sannamari kirjoittaa vaikeasta aiheesta kauniisti ja avoimesti viestien samalla toivoa. Toivoa paremmasta, toivoa helpotuksesta. Toivoa ulospääsystä.



Sanna-Mari antoi ystävällisesti luvan jakaa kirjoituksensa täällä teille, koska "Jos näistä kaikista hirveistä vaiheista selviämisestä ja siitä kertomisesta on edes yhdelle jotain apua, niin ❤️".







Toivottavasti tämä blogiteksti tai Sannamarin tarina toi sinulle toivoa, lohtua ja itsemyötätuntoa sekä luvan suhtautua äitiyteen ja äiteihin juuri sinulle sopivalla tavalla.



Sannamarin tarinaan pääset tutustumaan täältä: https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=pfbid033GJxXFfwr7ChhdoSYutVYKqAHNw6omeEVXRxCfw5V3RiVUN96nmrFKDHrm1Uea35l&id=100001663288046

17 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki
Post: Blog2_Post
bottom of page